lauantai 24. marraskuuta 2012

Pullantuoksuinen kotiäiti?

Anrin blogista löysin mielenkiintoisen haasteen. Otinkin tänä aamuna itsestäni kuvia heti noustuani.



Hiukset sekaisin, silmät turvonneena. Kasvoissa näkyy vielä paljon arpia. Keväällä mulle tuli akne juuri ennen häitä. Kesän lopulla söin 3kk lääkekuurin ja nyt on naama paljon parempi. Voitte kuvitella kuinka ihanaa oli häiden alla kun mietin että miten saan finnit piiloon. Onneksi kaasoni sai hyvän meikin mulle ja hääpäivästä pystyi nauttimaan :)
Kotona meikkaan hyvin harvoin. Olen antanut kasvojeni vain levätä. Nyt kehtaa taas lähteä kauppaankin ilman meikkiä.

Olen ollut kotona kohta kolme ja puoli vuotta. Siinä ajassa olen saanut kaksi lasta, mennyt naimisiin, kärsinyt inhottavista iho-ongelmista ja sairastunut Basedowin tautiin. Monet ystävistäni ja tutuistani ajattelee että olen superäiti joka jaksaa hoitaa niin omat lapset kuin kodinkin. Leipoo, laittaa ruuan, harrastaa käsitöitä ja huolehtii viel naapurin lapsistakin. Kyllähän mä itseni tästä tunnistan. Pidän itseni kiireisenä. Olen koko ajan tekemässä jotain ja en osaa vain istua paikallaan.

Kesällä huomasin kehoni oireilevan eri tavoilla. Mulla oli sydänoireita, hiukset lähti päästä, tuli akne, laihduin ja olin todella väsynyt. Kädet tärisivät ja varsinkin pikkutarkka askartelu tuotti ongelmia. Lääkäri ajatteli että se on vain stressiä kun oli juuri ollut häätkin. Lasten kanssa leikkipuistossa jouduin tsemppaamaan itseäni että pysyin skarppina. Tunsin itseni huonoksi äidiksi kun en jaksanutkaan niinkuin ennen. Lopulta pääsin toiselle lääkärille kun sydänoireet pahenivat. Onneksi hän otti mut tosissaan. Kokeiden jälkeen lääkäri kertoi että mulla on Basedowin tauti. Basedowin tauti on autoimmuunisairaus, joka on kilpirauhasen liikatoiminnan yleisin aiheuttaja. Taudin voi laukaista henkinen stressi.

Lääkityksen saatuani oloni on parantunut huimasti ja olen taas oma itseni. Pidän edelleen itseni kiireisenä. Leivon, teen käsitöitä, puuhailen lasten kanssa...mutta osaan myös levätä tarpeen vaatiessa :)
En ole täydellinen pullantuoksuinen kotiäiti. Olen oma itseni, viihdyn kotona, tykkään kodin askareista ja rakastan perhettäni. Leivon, koska se on rentouttavaa ja pidän siitä. Askartelen ja ompelen, koska saan käyttää luovuuttani ja se on mukavaa.

Mun piti vain vastata tähän haasteeseen mutta tästä tulikin vähän pidempi tarina :)
Tehkää ihmiset niitä juttuja mistä tykkäätte. Haaveilkaa ja muistakaa myös huolehtia itsestänne!

-Jenna

4 kommenttia:

  1. Hei, täällä kohtalotoveri, mulle tuli myös Basedow yli 40:senä kylläkin. Samat oireet! Stressi oli kova silloin kesällä kun se alkoi oireilla. Sit tuhottiin kilppari kokonaan ja syön lopun ikää tyroxiiniä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole kyllä kiva tuo loppuelämän lääkitys mutta onneksi niistä on apua! Jaksamista sinne!

      Poista
  2. Rohkea teksti, sä oot lyhyessä ajassa käyny läpi paljon! Hyvä, että sait lopulta apua. Jaksamisia <3

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa päivääni!